Nyt kun toppatakki on liian lämmin, tuulitakki toimiva vain lenkkeillessä ja tuore paitatakkini liian kylmä, päätin tehdä vielä väliaikatakin. No onhan mulla niitä takkeja muitakin, vaikka naapureille jakaa, mutta voiko takkeja olla koskaan liikaa. Niinpä, ei voi.
Olisin halunnut tehdä harmaan villatakin, mutta eurokankaan villavalikoima oli joutunut kesäteloille joten jouduin “tyytymään” paksuun fleeceen. Ihastuin tähän maastoofleeceen. Kangas on ihanan paksu ja ulkopinta neulosta, ettei onneksi fleeceltä näytä molemmilta puolilta.
En taida päästä maastorakkaudestani koskaan eroon. Olen koko pienen ikäni hamstrannut kaikkea maastokuosiin liittyvää ja silti se aina vaan miellyttää silmää.
Tein piirrustukset takista, mutta löysin yllätyksekseni lähes vastaavanlaisen takin kaavat kirjaston Suuri käsityö-lehdestä. Ei siis onneksi tarvinnut lähteä alusta asti kaavoja piirtämään. Muokkailin kaavoja melko paljon, mutta pääajatus säilyi. Halusin takista löysän isoilla hihoilla, kimonomalli on siihen paras ja helpoin.
Ylhäällä kuvassa näkyy tämä kolmen lapsen äitinä tahtomattaan multitaskinginä toimiminen. Leipien teko ja kaavojen funtsaileminen onnistuu helposti samaan aikaan.
Valmis takki näyttää tältä! Sain Aaronin ottamaan kuvia, joten missään kuvassa minulla ei ollut kokonaista päätä olemassakaan. Sain myös pienen mannekiinikaverin kuviin. Toivottavasti takin idea välittyy kuitenkin. :)
-Nanku